ET ja ERTO mukana monessa.
Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ja
Erityistoimihenkilöt ET ovat valmistelleet suosituksen
eläintenhoitajille maksettavista vähimmäispalkoista. Suositus perustuu
liiton tekemiin palkka- ja työehtotutkimuksiin.
Palkkasuositus perustuu neljään eri vaativuusryhmään. Niistä ensimmäiseen sijoittuvat esimiestehtävät ja laaja-alaiset erityistehtävät. Palkkaryhmässä 2 ovat erikoisammattitehtävissä toimivat eläintenhoitajat, jotka ovat suorittaneet näyttö-tutkinnon. Jos näyttötutkintoa ei ole tai se on suoritettu vain osittain, eläintenhoitajan tehtävät kuuluvat palkkaryhmään 3. Perustehtävissä toimivilta eläintenhoitajilta, jotka sijoittuvat palkkaryhmään 4, ei yleensä edellytetä alan aiempaa kokemusta. Tähän palkkaryhmään kuuluvat myös oppisopimussuhteessa olevat eläintenhoitajat.
Alueellisesti palkkasuositus on jaettu pääkaupunkiseutuun, johon kuuluvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueet, ja muuhun Suomeen.
Vähimmäispalkkasuositukseen liittyy
myös kokemusvuosijärjestelmä, jossa on 4 porrasta 3. vuoden – 11.
vuoden alan työkokemuksen mukaisesti. Uusi kokemus-vuosilisä tulee
ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun kolmas työvuosi alalla alkaa,
ja seuraavat lisät viidennen, kahdeksannen ja yhdennentoista vuoden
alkaessa. Luontevinta on korotetun palkan maksaminen kokemusvuosien
täyttymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
Korostamme, että kyseessä on nimensä mukaisesti palkkasuositus, joten siitä voidaan tarpeen mukaan myös poiketa työnantajan ja työntekijän välisissä neuvotteluissa. Syynä suosituksen antamiseen on ollut jäseniltä ja osin myös eläinlääkärityönantajilta tullut viesti selkeyttää ja yhtenäistää alalla maksettavia palkkoja.
Miten sitten voit toimia tässä tilanteessa? Voit vaikka verrata omaa palkkaasi oheiseen taulukkoon. Jos niiden välillä ilmenee eroa, voit tarpeen mukaan käynnistää työnantajasi kanssa neuvottelun palkantarkistuksesta. Voit tarvittaessa myös näyttää työnantajalle liiton suosituksen.
Eläintenhoitajien vähimmäispalkkoja koskevasta suosituksesta ja perustana olevista palkkatutkimuksista saat lisätietoja liitosta, os. leila.bruun@erto.fi tai puhelimitse soittamalla numeroon 020 1130 200 / Leila Bruun.
Pieneläinhoitajat tekevät korvaamatonta työtä monessa mielessä. Arvokasta työtä tehdään kutsumuksen voimalla ja työn tulokset ovat usein palkitsevia. Työstä saatava rahallinen korvaus sitä vastoin ei vastaa työn vaativuutta. Laske, paljonko tarvitset kuukausittain rahaa elämän perustarpeisiin. Jos palkka ei riitä ja muissakin työehdoissa olisi kehitettävää, on aika ryhtyä toimiin.
Pieneläinhoitajien etuja valvoo Toimihenkilöliitto ERTOon kuuluva
Erityistoimihenkilöt ET ry. Varsinkin pienen ammattikunnan on erityisen
tärkeätä huolehtia ammatillisesta järjestäytymisestään, jotta alan
työehtoja saadaan olennaisesti korjattua. Vain yhdessä voimme
vaikuttaa.
ERTOn kysely pieneläinhoitajien työehdoista
Pieneläinhoitoalan sopimusneuvottelujen käynnistymisen yhteydessä päätettiin toteuttaa työehtokysely. Se kohdennettiin 414 pieneläinhoitajaan, joista 182 (44 %) jätti vastauksensa. Tulosten mukaan ala on naisvaltainen ja hoitajat nuoria: vastanneista yli ¾ oli alle 35-vuotiaita. Nuoresta iästä huolimatta yli puolet vastaajista oli ollut nykyisessä työssä 4 vuotta ja viidesosa 5-6 vuotta. Työpaikka sijaitsi lähes 40 %:n kohdalla pääkaupunkiseudulla ja runsaan neljänneksen kohdalla isossa kaupungissa. Työnantaja oli valtaosalla (yli 67 %) yksityinen ammatinharjoittaja, yhtiömuotoisessa eläintenhoidon yrityksessä toimi viidesosa ja muilla työpaikka oli julkissektorilla, lääketeollisuudessa tai yhdistyksessä.
Vastaajista 77 % oli tehnyt työnantajan kanssa kirjallisen työsopimuksen. Pääsääntöisesti työsuhteet olivat vakituisia. Noin viidenneksellä vastanneista oli määräaikainen työsopimus, jonka perusteena oli oppisopimus, sijaisuus tai harjoittelu. Vastaanoton aukiolon takia iltatyötä teki 78 % ja lauantaityötä 42 %. Nimikkeet eivät juurikaan vaihdelleet: 89 % vastanneista oli pieneläinhoitajia.
Toimenkuvassaan yli 90 % vastanneista hoiti ajanvarauksia, puhelinneuvontaa, potilaskortistoa, välinehuollon, potilaiden sisäänoton ja luovutuksen, röntgenkuvaukset, leikkauspotilaiden kotiutukset, potilaiden esivalmistelut toimenpiteisiin, avusti leikkauksissa, hoiti potilaita itsenäisesti (esim. hammaskiven poisto, kynsien leikkaus), otti ja tutki labranäytteitä, hoiti ruokamyyntiä ja opasti ruokavaliossa. 30 %:lla työhön kuului myös taloushallintoa, 71 %:lla toimistotehtäviä ja 7 % toimi esimiehenä.
Kyselyssä selvitettiin myös palkan määrää ja luontoisetuja. Rahapalkka vaihteli noin 1000 € - yli 2000 €/kk. Se selittyy työpaikkakunnalla, toimenkuvan erilaisuudella ja alan kokemuksella. Luontoiseduista lounasseteli oli 14 %:lla, puhelinetu hieman useammalla eli 16 %:lla, autoetu vain runsaalla 3 %:lla. Hoitajan työ voi olla välillä fyysisesti raskasta, joten omasta kunnosta joutuu huolehtimaan. Moni työnantajistakin oli ymmärtänyt tämän ja tuki liikuntaharrastuksia. Lomarahan sai vuosittain lähes 60 % vastanneista.
Kyselyn tulokset tukevat aiemmissa tutkimuksissa saatuja tietoja. Niiden pohjalta on koottu tavoitteet sopimusneuvotteluihin.
Sopimusneuvotteluista
Erton ja työnantajatahon yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi
pieneläinhoitotyön vähimmäistyöehdoista on käyty euvotteluja, joissa on
keskusteltu osapuolten tavoitteista. Keskeisinä kysymyksinä hoitajien
puolelta on pidetty työaikaa ja palkkausta. Työaikatavoitteita on
kirjattu teksteiksi ja vastaavasti työ jatkuu palkkaustavoitteiden
muokkaamisena.
Leila Bruun
leila.bruun@erto.fi