Nean tarina

Erityisen henkilön ammattiliitto

Olen Nea, teologian maisteri Vanhan testamentin tutkimuksen pääaineella ja liiketaloustieteen sivuaineella ja lisäksi tuleva seksuaalineuvoja. Tunnen profeettojen tulikiveä ja hunajaa tihkuvia ennustuksia, hepreaa, arameaa, latinaa, kreikkaa ja toisaalta laskentatointa, markkinointia ja myyntistrategioita. Koska mikään ei riitä, suuntaan nyt kaikkia tavalla tai toisella koskettavaan, yksilölliseen ja upeaan seksuaalisuuteen.

Olen ollut rippileirin ohjaaja, hitsareiden ja IT-päälliköiden rekrytoija sekä vuokratyöntekijöiden esimies. Nyt toimin palveluasiantuntijana monialaisten yritysasiakkaiden kanssa tehden myyntiä, asiakaspalvelua, koulutusta ja vaihtelevaa ongelmanratkaisua.

Historiassani näkyy nykyajan trendi: pirstaloituminen, yksilöllisyys, muutos. Työpaikat ja -tehtävät, viiteryhmät, projektit ja työkalut vaihtuvat. Riskinä on työntekijän jääminen yksin, ilman tukijoukkoja ja porukkaa, johon samaistua ja tukeutua. Ihanassa kaaoksessani rinnallani on vuosia kulkenut yksi pysyvä, ammattiliitto. Mikäpä muu olisi sopinut tällaiselle jokaparketin partahöylälle kuin Erityistoimihenkilöt? Löysin liittoon vahingossa, tutun kautta, mutta sille tielle jäin. Työntekijä on yksilönä heikoilla yritystä vastaan ongelmatilanteissa, ja liitto tarjoaa individualismistaankin ilolla kiinni pitävälle erityis(toimi)henkilölle vahvan yhteisön turvan. Se, että Suomessa työntekijöillä on kansainvälisesti verraten hyvät oltavat, esimerkiksi neuvotellut pohjapalkat, palkalliset lomat ja työterveyshuolto, on seurasta vahvasta ammattiliittohistoriasta.

Ammattiliitto on minulle henkistä ja taloudellista turvaa, mutta myös aate – haluan tukea heitä, jotka käyvät minun puolestani tarvittavat neuvottelut, jotta voin jatkossakin tehdä juuri sitä, mitä haluan, vaihtaa työtä halutessani, lomailla niin, että lomailuunkin jää rahaa ja opiskella niin kauan kuin älliä päässä riittää.