Erityistoimihenkilöt ET ry:n säännöt

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Erityistoimihenkilöt ET ry, ja sen kotipaikka on Helsinki
Yhdistyksen toiminta-alueena on koko maa.

2. Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia palvelu- ja erityisalojen yritysten, taloudellisten ja aatteellisten laitosten, yhdistysten ja yhteisöjen palveluksessa olevien henkilöiden ja ammatinharjoittajien puoluepoliittisesti sitoutumattomana valtakunnallisena yhdyssiteenä ja valvoa heidän ammatillisia, oikeudellisia ja sosiaalisia etujaan.

3. Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
– tekee esityksiä jäsentensä palkkauksen sekä ammatillisten että sosiaalisten etujen parantamiseksi,
– valvoo toimivaltansa rajoissa, että jäsenistöä koskevia palkka- ja työehtosopimuksia, työsuojelu- ja sosiaalisia ja työoikeudellisia lakeja ja sopimuksia sekä sääntöjä noudatetaan
– jakaa tietoja ja neuvoja jäsenille sekä harjoittaa tiedotustoimintaa yhdistyksen tunnetuksi tekemiseksi,
– järjestää kokouksia, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä kursseja,
– edistää jäsentensä alueellista yhteistoimintaa,
– ryhtyy muihinkin vastaavanlaisiin yhdistyksen tarkoitusta edistäviin toimenpiteisiin ja

Yhdistys voi liittyä jäsenenä työntekijöiden ja toimihenkilöiden muodostamiin järjestöihin sekä koti- että ulkomailla ja järjestöihin, joiden toiminta palvelee yhdistyksen tarkoitusperiä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja järjestämällä rahankeräyksiä, arpajaisia ja huvitilaisuuksia sekä harjoittamalla kustannus- ja koulutustoimintaa.

Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä.

4. Yhdistyksen jäsenet

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä, eläkeläisjäseniä, kunniajäseniä, kunniapuheenjohtajia ja kannatusjäseniä.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka toimii yhdistyksen edustamalla toimialalla.

Opiskelijajäseneksi hallitus voi hyväksyä opiskelijan, joka opiskelee yhdistyksen edustamalle toimialalle.

Kokopäiväeläkkeelle siirtyneet yhdistyksen jäsenet siirtyvät eläkeläisjäseniksi oman suostumuksensa mukaisesti.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä hyväksyä yhdistyksen kokouksessa henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti vaikuttanut yhdistyksentoimintaan.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan hallituksen esityksestä hyväksyä yhdistyksen kokouksessa henkilö, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut yhdistyksen tai sen kattojärjestön puheenjohtajana.

Kannatusjäseneksi voi hallitus hyväksyä luonnollisen tai oikeushenkilön, joka hyväksyy yhdistyksen päämäärät ja haluaa tukea niitä.

Aikaisemmin saavutettuja jäsenetuja ei tämän pykälän määräyksillä heikennetä.

5. Jäsenmaksut

Syyskokous päättää seuraavaa kalenterivuotta varten eri jäsenryhmiltä perittävien jäsenmaksujen suuruuden.
Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat ovat jäsenmaksuista vapaita.
Jäsen on hakemuksesta vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta sen ajan, jolta hän ei saa palkkaa, ammatinharjoittamisesta kertyvää tuloa, työttömyyskassan maksamaa päivärahaa tai työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea taikka muuta työttömyyskassan maksamaa etuutta.

6. Jäsenen eroaminen tai erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan tai kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jäsenen tulee kuitenkin maksaa erääntyneet jäsenmaksunsa.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos hän laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen kuudelta kuukaudelta tai jos hän ei noudata yhdistyksen päätöksiä tai toiminnallaan vahingoittaa yhdistystä.

Mikäli erottaminen johtuu muusta syystä kuin jäsenmaksujen laiminlyönnistä, jäsenellä on oikeus vedota yhdistyksen seuraavaan kokoukseen jättämällä hallitukselle kirjallinen valitus kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut hänen tietoonsa.

Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai yhdistyksen kokouksen vahvistettua erottamispäätöksen.
Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin. Hän myös menettää oikeutensa yhdistyksen tai liiton jäsenetuihin.

7. Yhdistyksen toimielimet

Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokous ja yhdistyksen hallitus.

8. Yhdistyksen kokous

Yhdistyksen päättävä elin on yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokous on varsinainen tai ylimääräinen kokous.

Varsinaiset kokoukset ovat vuosittain maalis-toukokuussa pidettävä kevätkokous ja loka-joulukuussa pidettävä syyskokous.

Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

9. Kevätkokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta edellisenä toimintavuotena
2. tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja talouden hoidosta
3. tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
4. ylijäämän käyttäminen tai mahdollisen alijäämän kattaminen,
5. kokoukselle tehdyt aloitteet
6. muut hallituksen esittämät asiat

10. Syyskokous

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi
2. päätetään yhdistyksen hallituksen jäsenten palkkioista ja tilintarkastajien palkkioperusteista
3. yhdistyksen talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä määrätään jäsenmaksun suuruus
4. valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja. Valittavan puheenjohtajan tulee saada vähintään puolet annetuista äänistä
5. päätetään kuinka monta muuta jäsentä hallitukseen valitaan
6. valitaan erovuoroisten tilalle muut hallituksen jäsenet sekä heille kullekin henkilökohtainen varajäsen
7. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä seuraavaksi kalenterivuodeksi
8. kokoukselle tehdyt aloitteet sekä
9. muut hallituksen esittämät asiat

11. Kutsu yhdistyksen kokoukseen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus.
Ennakkoilmoitus varsinaisesta kokouksesta on julkaistava yhdistyksen lehdessä tai jäsenkirjeessä vähintään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta.
Kutsu varsinaiseen kokoukseen julkaistaan yhdistyksen lehdessä tai lähetetään kirjeitse jäsenille viimeistään 14 päivää ennen kokousta.
Kutsu ylimääräiseen kokoukseen julkaistaan samalla tavalla kuin varsinaiseen kokoukseen viimeistään 7 päivää ennen kokousta.

12. Aloitteet

Aloitteita yhdistyksen kokoukselle voivat tehdä yhdistyksen jäsenet. Jos jäsen haluaa jonkin asian käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, hänen tulee jättää kirjallinen aloite päätösehdotuksineen hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.
Hallituksen tulee tuoda tällainen asia yhdistyksen kokouksen päätettäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.

13. Ääni-, läsnäolo- ja puheoikeus

Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on varsinaisilla jäsenillä, opiskelija- ja eläkeläisjäsenillä.
Läsnäolo- ja puheoikeus on kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä, kannatusjäsenillä ja yhdistyksen toimihenkilöillä.

14.Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä vain kokouskutsussa mainituista asioista, ellei 5/6 annetuista äänistä totea muuta asiaa kiireelliseksi.

Päätökset kokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta näissä säännöissä erikseen mainittuja tapauksia.
Äänten mennessä tasan voittaa se ehdotus, jonka taakse kokouksen puheenjohtaja on asettunut. Vaaleissa ja suljettua lippuäänestystä käytettäessä tai jos kokouksen puheenjohtajalla ei ole äänivaltaa ratkaisee arpa.

15.Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus.
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 6, 8 tai 10 muuta varsinaista jäsentä ja varsinaisilla jäsenillä henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen tulee mahdollisuuksien mukaan koostua tasapuolisesti sekä alueellisesti että eri toimialoja edustavista jäsenistä.
Puheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puolet hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa.
Ensimmäisenä toimintavuonna hallituksen jäsenistä, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, arvotaan puolet jäsenistä, joiden toimikausi päättyy ensimmäisen kalenterivuoden lopussa.

16. Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Jos vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä vaatii kokouksen koollekutsumista erityisesti ilmoittamaansa asiaa varten, on hallitus kutsuttava koolle.

Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan lisäksi paikalla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä.

Mikäli hallituksen varsinainen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen, toimii hänen henkilökohtainen varamiehensä kokouksessa äänioikeutettuna hallituksen jäsenenä.

Päätökset kokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa.

17.Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:
– johtaa yhdistyksen toimintaa lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen tekemien päätösten mukaisesti,
– valita järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan varapuheenjohtaja ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteeri ja taloudenhoitaja sekä muut mahdolliset toimihenkilöt kalenterivuodeksi,
– asettaa tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat, valita niihin jäsenet, antaa niille tehtävät ja valvoa tehtävien suorittamista,
– päättää jäsenmaksujen kantotavasta ja -ajasta,
– huolehtia rahavarojen ja omaisuuden käytöstä,
– hyväksyä ja erottaa jäsenet sääntöjen 6 §:n mukaisesti,
– kutsua koolle yhdistyksen kokouksesta ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
– seurata jäseniään koskevien työ-, ammatti- ja taloudellisten asioiden kehittymistä sekä voimassaolevien työehtosopimusten ja työelämään liittyvien lakien noudattamista sekä tarvittaessa avustaa jäseniään epäkohtien selvittämisessä,
– päättää liittymisestä muihin järjestöihin sekä
– ottaa ja erottaa yhdistyksen palkatut toimihenkilöt.

18. Nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun muun hallituksen varsinaisen jäsenen kanssa, aina kaksi yhdessä.
Juoksevissa asioissa hallitus voi määrätä yhdistyksen jonkun toimihenkilön kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.

19. Tilivuosi

Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi.
Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tilintarkastajille toimitettavaksi vuosittain viimeistään viisi (5) viikkoa ennen kevätkokousta.
Yhdistyksen hallintoa ja tilejä tarkastamaan valittujen tilintarkastajien tulee kolmen (3) viikon kuluessa aineiston saatuaan toimittaa hallitukselle yhdistyksen kokoukselle osoitettu kirjallinen lausunto suorittamastaan tarkastuksesta ehdotuksineen vastuuvapauden myöntämisestä tai tarpeellisiksi katsomistaan toimenpiteistä.

20. Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa, jos asia on mainittu kokouskutsussa ja muutosta kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä.

21. Toiminnan lopettaminen

Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan, että päätös siitä tehdään kahdessa perättäisessä vähintään yhden kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa ja että vähintään 3/4 annetuista äänistä sitä kummallakin kerralla kannattaa.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljellä olevat varat käytetään purkamispäätöksen tehneen kokouksen päätöksen mukaisesti 2. pykälässä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi.

Lisää säännöistä

Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.1998,
korjattu hallituksen kokouksessa 14.8.1999,
merkitty yhdistysrekisteriin 15.9.1999,
muutettu yksimielisesti kevätkokouksessa 14.5.2005,
hyväksytty yhdistysrekisterissä 23.12.2005,
sääntömuutokset hyväksytty syyskokouksessa 24.11.2007,
hallitus tehnyt yhdistysrekisterin vaatimat muutokset kokouksessaan 17.5.2008,
rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 7.8.2008.